Johdanto
Millaisia merkityksiä on jokapäiväisillä käsitteillä kirja ja teksti? Entä mitä tarkoittaa stemmatologia, interpolaatio tai optinen kollaatio? Millainen kapistus on Hinmanin kollaattori? Miten suomentaa ruotsin bröllop, ranskan avant-texte tai saksan Ausgabe letzter Hand?
Nämä ja noin 500 muuta kirjoihin, käsikirjoituksiin ja niiden tutkimiseen liittyvää käsitettä määritellään Tekstuaalitieteiden sanastossa. Se esittelee tekstuaalitieteiksi kutsutun monitieteisen tutkimusalan termejä ja ilmiöitä sekä pyrkii vakiinnuttamaan sanastoa suomen kieleen. Verkkojulkaisu on tarkoitettu kaikille tekstuaalitieteistä kiinnostuneille, niin opiskelijoille, tutkijoille kuin kirjallisuuden harrastajillekin. Se auttaa ymmärtämään käsitteiden välisiä suhteita sekä antaa näkökulmia tekstien kirjoittamiseen, painamiseen, julkaisemiseen ja editointiin.
Tekstuaalitieteet (engl. textual scholarship) on yhteisnimitys tekstien kirjoittamista, variaatiota ja välittymistä tutkiville tieteille. Niitä ovat muun muassa tekstikritiikki, analyyttinen bibliografia, geneettinen kritiikki, paleografia ja kodikologia – jotka nekin kaikki määritellään sanastossa. Tekstuaalitieteissä tutkitaan esimerkiksi kirjoitus- ja kirjapainotapojen kehittymistä, tietyn kirjailijan tapaa kirjoittaa ja revisioida teoksiaan, tekstien toimittamisen historiaa, kirjojen lukemiskulttuuria, sensuurikäytäntöjä tai jonkin tekstin aitoutta.
Sanaston lähteenä on käytetty alan artikkeleiden ja monografioiden ohella muun muassa noin 40:ää erikoissanastoa ja muuta hakuteosta, jotka ilmoitetaan lähdeluettelossa. Niiden avulla jokaisen on mahdollista syventää käsitteiden taustoja ja määrittelyjä.
Sanasto on syntynyt monitieteisenä hankkeena, johon on kuulunut kuusi kirjallisuuden, teologian, historian ja kielitieteen tutkijaa Helsingin ja Oulun yliopistoista sekä SKS:sta. Vuonna 2008 alkaneen yhteistyöhankkeen on koordinoinut SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikkö. (Ks. tarkemmin Tekijät.)
Sanaston käyttöohjeita
Liikkuminen sanastossa
Sanaston artikkeleissa liikkumiseen tulee käyttää sanaston omia toimintonäppäimiä, selaimen liikkumistoiminnot eivät siihen sovellu. Jos artikkelien määritelmissä olevista linkeistä siirtyy johonkin toiseen artikkeliin, hakutuloslista säilyy ennallaan, jolloin sen kautta pääsee alkuperäiseen artikkeliin. Tämä on helpompaa, jos hakutulosten näyttöasetuksena on 10 kpl.
Käsitteiden määritelmät
Määritelmissä on pyritty huomioimaan termien erilaiset merkitykset eri tieteenaloilla ja erilaisia aineistoja koskevissa yhteyksissä. Siksi on esimerkiksi usein käytetty yleiskäsitteitä ”painotuote” ja ”julkaisu” suppeampien käsitteiden (esim. ”kirja”, ”lehti”) sijaan.
Määritelmä on jaettu useampaan numeroituun alakohtaan silloin, kun termin eri merkitykset poikkeavat selvästi toisistaan. Näihin numeroituihin alakohtiin viitataan suoraan joissakin hakusana-artikkeleissa, jolloin hakusanan perässä on suluissa alakohdan numero. Esimerkiksi "» bibliografia (2)" viittaa bibliografia-artikkelin alakohtaan kaksi; linkki avaa kuitenkin koko hakusana-artikkelin.
Ristiviittaukset
Kaikista hakusanoista ei ole omaa artikkelia, vaan niiden kohdalla viitataan hakusana-artikkeliin, jossa kyseinen termi selitetään. Artikkeli, johon viitataan, voi käsitellä synonyymista ilmausta (esim. Filigraani » Vesileima) tai se voi olla kuvaus yläkäsitteestä, jonka yhteydessä selitetään myös alakäsite (esim. Didot-pistejärjestelmä » Piste).
Hakusana-artikkeleissa on ristiviitteitä määritelmätekstin sisällä ja alla. Määritelmätekstien sisäisissä ristiviittauksissa käytetyt sanamuodot eivät välttämättä vastaa hakusanan muotoa. Esimerkiksi sanasta "bibliografisen tutkimuksen" voi olla viittaus, joka johtaa hakusanaan "bibliografia", tai sanasta julkaisematon voi olla viite hakusanaan "julkaisu".
Hakusana-artikkeleiden perässä ilmoitetaan määriteltyyn käsitteeseen liittyviä muita sille analogisia, vastakohtaisia tai läheisiä sanastossa määriteltyjä käsitteitä. Nämä ristiviittaukset ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä, ja niistä on jätetty pois sellaiset käsitteet, joihin viitataan jo artikkelin sisällä.
Vieraskieliset termivastineet
Valitsemalla "näytä vieraskieliset" hakutuloksiin saa 500 hakusana-artikkelin lisäksi näkyviin yli 800 erikielistä termivastinetta, minkä ansiosta sanastoa voi käyttää apuna vieraskielisen kirjallisuuden lukemisessa. Termivastineita ei kuitenkaan ole lisätty systemaattisesti kaikkiin käsitteisiin kaikilla kielillä, vaan niitä on kertynyt aineistoon mukaan käytetyistä sanastolähteistä, lähinnä ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielillä.
Vieraskielisistä termeistä on huomattava, että ristiviittaukset osoittavat ensisijaisesti termien välistä merkitysten samankaltaisuutta eivätkä aina suoraa samanmerkityksisyyttä. Hakusana-artikkeleiden yhteydessä sulkeissa ilmoitetut termivastineet auttavat puolestaan ymmärtämään termien välisiä suhteita eri kielissä.
Termivastineet olivat sanaston työstämisessä välttämätön apuväline, ja halusimme tarjota sanaston käyttäjille tämänkin informaation sen puutteellisuuksista huolimatta. Tulevaisuudessa termivastineitakin mahdollisesti täydennetään aineistoon.
Hakutulosten määrä
Hakutulosten listassa lueteltavien hakusanojen määräksi suositellaan "10" (vaihtoehtoisesti "10", "50", "100" ja "kaikki"), koska silloin oikeaan laitaan aukeavat hakusanojen määritelmät näkyvät yhtä aikaa koko hakutuloslistan kanssa. Jos tuloksia on enemmän kuin 10, tuloslista jatkuu uusille liuskoille. Kun asetuksena on "50", "100" tai "kaikki", listan loppupuolellakin olevien hakusanojen määritelmät avautuvat sivun ylälaitaan, jolloin artikkelin nähdäkseen joutuu vierittämään sivua.
Viittaaminen
Viittausohjeet on annettu Tekijät-sivulla.
Kiitokset
Sanaston käsikirjoitusta ovat asiantuntevasti kommentoineet johtava editiotoimittaja Pia Forssell (Svenska litteratursällskapet i Finland), erikoiskirjastonhoitaja Sirkka Havu (Kansalliskirjasto), dosentti Tuija Laine (Helsingin yliopisto), pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), yliopistonlehtori Anneli Luhtala (Helsingin yliopisto) sekä kirjahistorian tutkija Anna Perälä (Svenska litteratursällskapet i Finland). Lisäksi sanaston käsikirjoitusta koekäytettiin "Teksti – teos – editio. Luentoja tekstikritiikistä ja kirjallisuudentutkimuksesta" -kurssin (Helsingin yliopisto) oheismateriaalina.
Sanastohankkeen eri vaiheissa ovat auttaneet Edithin tutkimusavustajat Elisa Dammert, Salla Pulli, Jukka Sinkko sekä SKS:n digitaalikokoelmat -projektin projektiavustaja Anna Vesterinen. Suunnittelija Anne Stalder (Helsingin yliopisto) loi ystävällisesti sanastohankkeelle Helsingin yliopiston Moodle-verkko-oppimisympäristöön työryhmäalustan, jonka avulla sanastoa työstettiin valmiiksi käsikirjoitukseksi.
Lisäksi hanketta on tukenut professori emeritus Hans Walter Gablerille (Ludwig-Maximilians-Universität München), joka ystävällisesti antoi sanastohankkeen käyttöön Kompendium der Editionswissenschaft-hankkeessa käytetyn laajan sanalistan ja on vastannut auliisti tekstuaalitieteitä koskeviin kysymyksiin hankkeen aikana.
Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita paneutuneesta avusta.
Cambridgessa, Helsingissä, Joensuussa, Münchenissä ja Vantaalla
1. lokakuuta 2010
Olli Hallamaa
Tuomas Heikkilä
Hanna Karhu
Sakari Katajamäki
Ossi Kokko
Veijo Pulkkinen
