Geneettinen kritiikki
( engl. genetic criticism, ransk. critique génétique )
Niin sanottu uusi » geneettinen tutkimus, 1960‒70 -lukujen vaihteessa Ranskassa syntynyt suuntaus. Geneettinen kritiikki tutkii » tekstin kirjoitusprosesseja eli kirjoituksen liikettä. Tätä liikettä tutkitaan » teoksen tai keskeneräisen kirjoitustyön säilyneistä » geneettisistä aineistoista, jotka tutkija on koonnut, » transkriboinut ja tulkinnut. Tutkimussuuntauksen piirissä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi teoksen » luonnoksista, käsikirjoitusversioiden (» versio) eroista ja niistä erilaisista teoksen toteutumattomista mahdollisuuksista, joista käsikirjoitukset usein todistavat. Nykyään geneettinen kritiikki on laaja sateenvarjokäsite, joka sisältää monenlaista kirjallisuudentutkimuksellista ja kielitieteellistä tutkimusta. Geneettinen kritiikki voidaan nähdä osana laajempaa geneettisen tutkimuksen kenttää tai itsenäisenä suuntauksena.
