Kaksoislehti
( ruots. dubbelblad, engl. double leaf, saks. Doppelblatt )
Pystysuunnassa kahtia taitettu leveä » lehti, joka muodostaa taitettuna kaksi kapeampaa lehteä eli neljä » sivua. Antiikin ja keskiajan » koodeksimuotoisten » käsikirjoitusten ja painettujen » kirjojen perusyksikkö. Päällekkäin asetetut ja taitetut kaksoislehdet muodostavat » vihkoja, joista puolestaan kirjat ja koodeksit rakentuvat. Toisinaan kaksoislehdestä käytetään latinankielistä termiä bifolium.
