Antiikin ja keskiajan » käsikirjoituksissa (1) käytetyn lyhennejärjestelmän mukainen merkintä, joissa sana typistetään jättämällä osa kirjaimista kirjoittamatta tai korvaamalla kirjaimia, merkkiryhmä tai sana erikoismerkillä. Kirjainten puuttuminen merkitään usein erilaisin sanan yläpuolelle tehdyin merkein tai kirjoittamalla sanan taivutusmuodon määrittämisen kannalta tarvittavat viimeiset kirjaimet yläindeksiksi. Nykykirjaimistossa yhä käytössä oleva keskiaikainen lyhennemerkki on &-merkki.